Hämeenlinnan kaupungilla on erinomainen strategia ja oivallinen brändi. Strategia painottaa hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja resurssiviisautta. Painotukset lupaavat valoisaa tulevaisuutta Lammin lukiolle, joka on kaupungin brändin mukaisesti ihan lähellä.
Strategia tukee Lammin lukion säilyttämistä
Eihän kukaan voi väittää, että Lammin lukion lakkauttaminen lisäisi kuntalaisten hyvinvointia Lammin ja Tuuloksen alueella. Lammin lukion opiskelijat voivat hyvin ja kokevat voimakasta yhteisöllisyyttä omassa lähilukiossaan. Opiskelijan hyvinvointi on myös lukion uudistuvan opetussuunnitelman keskeinen tavoite.
Toiseksi on jo yleisesti tunnustettu tosiasia, että Lammin lukio on merkittävä elinvoimatekijä Lammin pitäjässä. Oma lukio lisää pitäjän vetovoimaa. On aivan ilmeistä, että lukion lakkauttaminen sitä vastoin nakertaisi pitäjän vetovoimaa ja karkottaisi pitäjästä sen nykyisiä asukkaita, etenkin lapsiperheitä. Lakkauttaminen olisi siten pitovoimankin kannalta kohtalokas ratkaisu.
Strategian kolmas painotus on resurssiviisaus. Lammin lukion lakkauttamiskohun taustalla on kaupungin talouden tasapainottaminen. Näin on ainakin annettu ymmärtää, vaikka lopulta kyse on tietenkin arvoista. Valinnat tehdään aina arvojen ohjaamina, ja päätökset aikanaan paljastavat, millaisia arvoja päättäjät pitävät tärkeinä.
Sivistystahto on ailahdellut
Julkisuudessa on esitetty, että Hämeenlinnan kaupungille maksaa 3 000 euroa opiskelijaa kohden se, että Lammilla on lukio. Lammin pitäjässä on ymmärrettävästi koettu kuntalaisia syrjivänä se, että julkisuudessa esitetään yksittäisen oppilaitoksen opiskelijakohtaisia kustannuksia.
Totta kai pienen lukion kustannukset vaikuttavat korkeilta, jos niitä verrataan suurempiin yksiköihin. Oikeudenmukaista olisikin verrata Lammin lukiota saman kokoisiin ja samankaltaisissa olosuhteissa oleviin lukioihin.
Asialla on toinenkin puoli. Opiskelijakohtainen ”hintalappu” on osoitus päättäjien nykyisestä sivistystahdosta. Hämeenlinnan kaupungissa on haluttu turvata lukiota käyvien kuntalaisten yhdenvertaisuus ja lukiokoulutuksen saavutettavuus.
Närkästys on silti aiheellista. Pitäjästä katsoen näyttää siltä, että päättäjien sivistystahto on ollut hyvin ailahtelevaa. Ensimmäisen kerran Lammin lukio oli lakkautusuhan alla kuntaliitoksen aikoihin vuonna 2009. Toisen kerran lukion lakkauttamista selvitettiin kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyen vuonna 2014. Nyt on jo kolmas kerta. Miten tähän on tultu?
Kaupungin lukioratkaisun seuraukset
Lukiorahoituksen määräytymisperusteisiin kuuluu siirtymäsäännös, joka on turvannut korotetun valtionosuuden jatkumisen kuntaliitoksista huolimatta, jos kuntaliitos on tapahtunut vuosien 2008-2012 välillä.
Näin ollen Lammin lukio oli oikeutettu pienten lukioiden lisärahoitukseen eli korotettuun valtionosuuteen vielä kuntaliitoksen jälkeen. Vuoden 2013 alusta lukien Lammin lukio kuitenkin menetti pienten lukioiden lisän, kun Hämeenlinnassa päätettiin siirtää lukiokoulutus koulutuskuntayhtymän järjestettäväksi.
Pienten lukioiden lisän taloudellinen merkitys on huomattava. Lammin lukion opiskelijakohtainen pienten lukioiden lisän määrä olisi vaihdellut vuosittain 1800-2400 euron välillä. Kaupungin tekemän lukioratkaisun vuoksi Lammin lukio menettää pienten lukioiden lisärahoitusta vuosien 2013-2020 aikana yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa.
On mielenkiintoista havaita, että tarkastelujakson aikana Lammin lukion alijäämä on määrältään suurin piirtein sama. Toisin sanoen korotetun valtionosuuden turvin Lammin lukion talous olisi tasapainoinen.
Kuka kantaa vastuun päätöksestä?
”Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee”, sanoo vanha kansa. Kun kuitenkin kaupungin strategian painotuksena on resurssiviisaus, on vain viisautta ottaa opiksi menneistä päätöksistä, myös epämieluisista.
Päättäjien tulisi nyt tiedostaa ensinnäkin yksi asia: lukiokoulutus on järjestetty Hämeenlinnan kaupungissa siten, että päätöksen seurauksena sinänsä elinvoimaisesta pitäjän lukiosta on tullut väliinputoaja lukiokoulutuksen rahoituksessa.
Ei ole oikein, että Lammin ja Tuuloksen asukkaat joutuvat kantamaan päätöksen seuraukset. Sen sijaan Hämeenlinnan kaupungin päättäjiltä kysytään nyt sitä vastuullisuutta ja sivistystahtoa, jota Lammin seudun asukkaat osoittivat kansakuntamme vaikeimpina vuosina.
Tervetuloa tukkitalkoisiin!
Lammin yhteiskoulu sai Lammin ja Tuuloksen kunnilta runsaasti avustuksia, Lammin Osuuskauppa lahjoitti koulua varten tontin, ja pitäjän asukkaat järjestivät rakennuspuiden saamiseksi tukkitalkoita. Näissä talkoissa lammilaiset, tavalliset pitäjäläiset, osoittivat ”harvinaista ja pitkään jatkunutta ystävällisyyttä koulua kohtaan”.
Lammin koulut nauttivat edelleen pitäjäläisten harvinaisesta ystävällisyydestä. Suorastaan liikuttavana osoituksena tästä on se, miten avokätisesti alueen yrittäjät sponsoroivat vuosittain Lammin lukion musikaalia. Lammilla sivistystahto on horjumaton.
Kun Lammin pitäjä on nyt osa Hämeenlinnan kaupunkia, niin Lammin lukion tukkitalkoisiin ovat tervetulleita myös muut hämeenlinnalaiset.
Esa Kähkönen
Hakkalan koulun ja Lammin lukion rehtori
Lammilaiset lukion puolesta 
Vastaa